Onko maitolitran ja kaurajuoman hiilijalanjälki sittenkin yhtä iso?
HUOM! Aihe on saavuttanut varsin paljon huomiota. Tekstin lopussa päivityksiä.
Tällä viikolla Twitterissä nousi keskustelua Luonnonvarakeskus Luken uudesta nettitekstistä, jossa kerrottiin ruokavalion ympäristövaikutuksista. Hämmennystä herätti maitoon liittynyt näkemys:
“Nykyisin lehmien maitotuotos on niin suuri, että esimerkiksi ilmastovaikutus maitolitraa kohden on varsin maltillinen, suuruusluokaltaan 1 kilogramma CO2-ekv* (hiilidioksidiekvivalentti). Nykytietämyksen mukaan se on sama suuruusluokkaa kuin esimerkiksi kaurajuomalla.”
Ilmastovaikutusten laskennan tulokset vaihtelevat
Tuo Luken väite on ristiriidassa sen kanssa, mitä kasvi- ja eläinpohjaisista juomista yleensä on sanottu. Esimerkiksi Kausiruokaa-kirjassa (2011) kauramaidon hiilijalanjäljeksi on määritelty 0,6 kg / CO2-ekv ja kevytmaidolle 1,4.
Kirjassa kerrotaan, että kirjaa tehdessä kaurajuomien hiilijalanjäljesta ei oltu tehty tieteellistä tutkimusta, mutta Oatlyn juomaan liittyneessä tutkimuksessa oli todettu myyntipaikan vaikutus:
“Ruotsissa myytävän kauramaidon päästöt ovat kolmanneksen pienemmät kuin Saksassa ja Tanskassa, koska sähkön päästöintesiteetti on Ruotsissa huomattavasti alhaisempi. Suomen oloihin olemme käyttäneet Tanskan ja Saksan arvoa.” (s. 260)
Maidon hiilijalanjäljestä kirjan kirjoittajat toteavat, että se asettuu monissa tutkimuksissa yhden kilon tienoille, mutta eurooppalaisissa tutkimuksissa vaihteluväli on suurta. Erot johtuvat mm. laskentatavoista ja olosuhteiden ja tuotantapojen eroista. (s. 263)
Luken sivuille olleen tiedon antajana toimi tutkija Merja Saarinen, joka väittelee nyt maanantaina 10. joulukuuta elintarvikkeiden ilmastovaikutuksista ja ravitsemuksesta (erittäin tärkeä aihe, nostan hattua!). Hän kertoi kyselijöille Twitterissä, että osa lausuntoon käytetyistä lähteistä on ei-julkisia. Hän totesi lisäksi mm. seuraavaa:
“Kaikki jutun vastaukset perustuivat useampaan Luken tutkimukseen, niin maidon ja kaurajuoman vertailukin. Kyseessä ei siis ole mikään uusi yksittäinen hanke tai artikkeli.” (linkki)
“Valitettavasti en tunne Oatlyn laskentaa. Oma kommenttini perustui Lukessa tehtyihin LCA-tutkimuksiin. Ehkä tuotejärjestelmän rajauksissa eroa? Lukella koko ketju alkutuotannosta kauppaan. Prosessoinnilla melko suuri vaikutus eli energianlähdekin varmasti vaikuttaa.” (linkki)
Tutkimuksista edelleen tukea kasvipohjaisten juomien alhaisemmalle ilmastovaikutukselle
Luken toinen tutkija Juha-Matti Katajajuuri ilmoitti kaivelleensa tieteellisiä lähteitä kaurajuomien ilmastovaikutukselle. Hän linkkasi kahteen tutkimukseen.
Toinen niistä on Producing oat drink or cow’s milk on a Swedish farm – Environmental impact considering the service of grazing, the oppurtunivty cost of land and the demand for beef and protein.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että ilmastovaikutusta voidaan pienentää, kun vaihdetaan maidontuotanto kaurajuoman tuotantoon (“The climate impact can be reduced by producing oat drink instead of cow’s milk“).
Toinen Katajajuuren linkeistä vei tähän PDF-tiedostoon (“The environmental impact of vegan drinks compared to whole milk“). Sielläkin todetaan, että kasvipohjaiset juomat ovat ympäristövaikutukseltaan selvästi ekologisempia kuin täysmaito (huom: Luken sivuilla ei puhuta täysmaidosta):
“In summary it can be said that consuming vegan drinks instead of whole milk cuts the environmental impact in half, approximately”.
Lukella on siis ilmeisesti jonkinlaista omaa tutkimustietoa, jonka perusteella kaurajuoman ilmastovaikutus arvioidaan yhtä isoksi kuin lehmänmaidon, mutta maailmalta on tutkimuksia, joissa kasvipohjaiset ovat lehmänmaitoa ekologisempia.
Toisaalta Saarinen itse kommentoi Twitterissä myös sitä, että kaurajuoman valmistusprosessit ovat voineet kehittyä heidän keräämänsä tiedon jälkeen. Eli siis kun kaurajuoman valmistusmäärät kasvavat ja toiminta kehitetään, ilmastovaikutus todennäköisesti pienenee.
Ja kuten jo edellä todettiin, hiilijalanjälken laskentaan vaikuttavat myös muut tekijät.
Maitotuotteilla merkittävä rooli ruokavaliossa ja ilmastovaikutuksiin
“Ruokavalion ilmastovaikutuksessa maidolla ja maitotuotteilla on suuri merkitys suuren kulutusmäärän takia”, Saarinen muistuttaa Twitterissä. Luken sivuilla todetaankin, että vesi on kelpo ruokajuoma.
Aikoinaan eli vuonna 2010 blogasin siitä, miten Maito ja terveys ry hehkutti maidon voittaneen juomien ympäristövertailun, kun huomioitiin myös ravitsemuksellisia tekijöitä. Kyseisen tutkimuksen ongelma tosin oli se, että tutkimuksen maito oli D-vitaminoitua, kaura- ja soijajuoma sen sijaan täydentämättömiä. Kun kasvipohjaiset juomat ovat vitaminoituja, nousee niiden ravitsemuksellinenkin arvo (Ruokamysteerit-kirjaan Putkonen kirjoitti, että ravintoarvoltaan lähimmäs maitoa pääsee makeuttamaton, vitaminoitu soijajuoma). Eli tutkimus, jossa maito on vitaminoitua ja muut juomat eivät, on harhaanjohtava.
Vielä sana eettisyydestä
Kun näistä juomista ja niiden ympäristövaikutuksista sekä ravintoarvoista kirjoitetaan, mukana on monta näkökulmaa. Nyt ei siis näytä siltä, että ilmastomielessä tarvitsisi karsastaa kaurajuomaa kahvissa tai ruoanlaitossa.
Jos eettisyys painaa vaa’assa, kuten minulla, vaaka kallistuu vankasti kaurajuomaan.
Päivityksiä aiheeseen 13. joulukuuta:
Keskustelu aiheesta nousi laajemmin esiin, kun Yle julkaisi jutun juomien hiilijalanjälkilaskennasta. Juttu avasi hyvin laskennan monimutkaisuutta ja eri näkökulmia. Jutusta kuitenkin puuttui tieto kansainvälisistä tutkimuksista ja lisäksi Raision vertailutuotteena oli kauravälipalajuoma, ei kaurajuoma.
Sekä maitotuotteita että kaurapohjaisia tuotteita valmistava Kaslink julkisti 13. päivä oman tiedotteensa:
“LCA Consultingin tekemän hiilijalanjälkilaskennan mukaan Aito Kaurajuoman hiilijalanjälki kehdosta hautaan -laskentamallin mukaisesti on 0,3 kg CO2-ekv/kg.”
Eli Kaslinkin laskelmassa kaurajuoman hiilijalanjälki jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin Luken laskelmissa.
Kirjalähde:
Kaskinen, Kuittinen, Sadeoja & Talasniemi. 2011. Kausiruokaa herkuttelijoille ja ilmastonystäville. Teos, Porvoo.
