Kuka tietää ravitsemuksesta? – Ravitsemusosaaja-opas

06. kesäkuun 2017 Ravitsemus 15
Kuka tietää ravitsemuksesta? – Ravitsemusosaaja-opas

Tuntuuko, että et saa tolkkua, kuka osaisi auttaa ravitsemusasioissa? Älä mitään, en minäkään meinaa tajuta ja minä sentään olen alan asiantuntija koulutustaustani puolesta. Tässä Ruokamysteerien tiivis ravitsemusosaaja-opas.  Nimike-leikki on loputon suo ja murheenkryyni, mutta erot paljastuvat tarkastelemalla koulutustaustoja. Lopussa vapaata pohdintaa aiheesta.

Yliopistotason koulutuksen nimikkeet

Ravitsemusasiantuntija, ETM tai MMM

Elintarviketieteiden maisteripaperit omaava ravitsemusasiantuntija, joka useimmiten on valmistunut Helsingin yliopistosta Viikistä. Voi toimia laaja-alaisesti asiantuntijatehtävissä esimerkiksi tutkimustyössä, elintarviketeollisuudessa tai koulutus-, suunnittelu- ja järjestötyössä. Ei kuitenkaan voi toimia potilastyössä terveydenhuollossa ellei ole erikseen hankkinut laillistetun ravitsemusterapeutin pätevyyttä. Opintoaika n. 5 v, opintopisteet 300, joista 180 op kandidaatin tutkinto, 120 op maisteriopintoja. Elintarviketieteen maisterin tutkintoa ennen valmistuttiin maa- talous- ja metsätieteiden maisteriksi.

Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM tai THM

Terveystieteiden maisteri, jolla on Valviran myöntämä lupa tehdä potilastyötä terveydenhuollossa. Kela-korvaus työterveyshuollossa työnantajalle, ei valitettavasti yksilöille. Kela-korvaus koskee vain, jos laillistettu ravitsemusterapeutti on suorittanut työterveyshuollon pätevyyden.

Lisäksi laillistetttu ravitsemusterapeutti voi tehdä vastaavia tehtäviä kuin ETM-ravitsemusasiantuntijat.  Useimmat valmistunut Kuopiosta nykyisestä Itä-Suomen yliopistosta. Opintoaika n. 5 v, opintopisteet 300, joista 180 op kandidaatin tutkinto, 120 op maisteriopintoja. Terveystieteiden maisterin tutkintoa ennen valmistuttiin terveydenhuollon maisteriksi (THM).

Joskus näkee myös käytettävän termiä ravitsemustieteilijä, ETM tai TtM sekä THM. Sairaaloissa on ollut vuosia myös ravitsemussuunnittelija-ammattinimike käytössä. Yleensä tällaisen tittelin omaava on yleensä laillistettu ravitsemusterapeutti. Laillistettu ravitsemusterapeutti lyhentyy välillä ravitsemusterapeutiksi. Koulutustaustat toki vaihtelevat ja osa voi olla vaikkapa ulkomailla opiskellut.

Kaupallisten tahojen käyttämät nimikkeet

Ravintoterapeutti ja ravintoneuvoja (diplomiravitsemusneuvoja)

Moni tätä titteliä käyttävä kuuluu Ravinto- ja fytoterapeutit RAFY ry:een, jonka jäsenyyteen jäsensääntöjen mukaan käy Terveysopisto Saluksen koulutus tai vastaava muualta hankittu koulutus. Koulutus tapahtuu 2-3,5 vuoden aikana, mutta jos opintoviikot, joina Salus opinnot ilmoittaa, muutetaan tunneiksi* ja siitä opintopisteiksi tarkoittaa 2 vuoden opinnot n. 53 opintopistettä. Tahti on siis noin puolet siitä, mitä yliopistossa, jossa tyypillinen vuositahti on 60 opintopistettä.  *(1 ov = 40 tuntia, 1 op = 27 tuntia)

Opettava taho on pääasiallisesti luontaistuote- ja funktionaalisen lääketieteen puolelta. Nämä tutkinnot maksavat, ravintoneuvojan koulutus on 5 245 € ja ravintoterapeutin koulutus 9 300 €. Lisäkoulutukset ja mm. tenttien uusiminen maksaa lisää.

Ilmeisesti tutkinto oli ennen nimeltään diplomiravitsemusneuvoja. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Ravintovalmentaja

Moni personal trainer – taustan omaava saattaa olla kouluttautunut ravintovalmentajaksi erilaisten koulutusfirmojen kautta. Yleensä koulutuksesta vastaa maisteritason ravitsemusalan ammattilainen (ETM tai TtM).

Parin tunnetun koulutuspalveluja tarjoavan yrityksen koulutuksen kesto vaihtelee jonkin verran, lähiopetusta on 70-72 h, etätehtäviä, lisenssikoe sekä harjoitusvalmennus vievät lisäksi 68-80 h. Kokonaisuudessaan tuntimääräinen kesto on arvioilta 140- 150 h. Opintopisteiksi käännettynä (tuntimäärien perusteella, 1 op = 27 h) koulutus on siis 5,2-5,5 opintopistettä. Hinta koulutukselle on noin1500-1900 €.

FLT Ravitsemusvalmentaja ®

Funktionaalisen lääketieteen oppeja suosiva koulutus pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisille. Koulutuksen kesto ja hinta vaihtelee hakijan lähtökoulutuksen mukaan. Kurssien hinta näyttää olevan 330 € ylöspäin, tenteistä maksetaan erikseen. Yhden kurssin kesto on viikonloppu, yhteensä 14,5 h. Opinnot nojaavat yhden henkilön, eli Paula Heinosen näkemyksiin, vaikka ilmeisesti kouluttajina on muitakin.

Se, mitä funktionaalinen lääketiede on, ei taida olla kenellekään ihan selvää. Monesti sitä markkinoidaan kokonaisvaltaisena hoitona, mutta se on ensisijaisesti markkinointilause, sillä kokonaisuuteen pyrkii myös perus lääketiede. Se, pystytäänkö sitä kokonaisvaltaista hoitoa antamaan 10 minuutin vastaanotolla, on eri asia. Se on mielestäni systeemin, ei tieteellisen viitekehyksen, vika.

Muut nimikkeet

Ravitsemusasiantuntija

Käytännössä voi olla kuka vaan keksii itseään sellaiseksi kutsua. Menee helposti sekaisin elintarviketieteen maistereiden kanssa, jos koulutustitteli jätetään pois.

Neljässä viikossa ravitsemusosaajaksi, kiva.

 

Ravitsemusneuvoja

Voi olla itseoppinut tai voi olla terveydenhuollossa ravitsemusneuvontaa antava koulutettu terveydenhuollon ammattilainen, kuten sairaanhoitaja. Useimmiten ravitsemus-etuliite on käytössä nimenomaan terveydenhuollon puolella. Ei kuitenkaan pomminvarmasti kerro opintotaustasta mitään.

 

Ravitsemusguru

Populistinen nimitys, joka viittaa siihen, että henkilö on karismaattinen ravitsemusasiantuntija – oli koulutusta tai ei.

(Toivon, että minustakaan ei enää käytettäisi missään yhteydessä guru-termiä – joskus semmoinenkin päässyt juttuun eksymään. Olen terveydenhuollon ja ihmisten palveluksessa, en lahkon johtaja enkä pysty ihmeisiin – kuten ei kyllä kukaan muukaan. Se ei tarkoita, ettenkö silti olisi erittäin pätevä ja osaava. Osaan vaan harrastaa myös realismia uhoamisen ja markkinapuheiden lisäksi tai ehkä paremmin niiden sijaan.)

Mutta onko koulutuksella niin väliä?

On ymmärrettävää, että ravintoneuvoja ja ravitsemusterapeutti voi termeinä kuulostaa hyvin samalta, mutta todellisuudessa koulutustausta on hyvin erilainen. Esimerkiksi personal trainer – ravintoneuvojan ja laillistetun ravitsemusterapeutin koulutus eroaa toisistaan 60-kertaisesti tuntimääriä verrattaessa (n. 5 op vs. 300 op).  Saluksen opinnot ovat jo kattavammat ja kuulostavat paperilla oikein monipuolisille, mutta kun aletaan katsoa tuntimääriä ja opettavien tahojen taustoja, paljastuu aika selvät erot opintojen tasosta.

Opintopisteet eivät tietenkään kerro mitään ihmissuhde- tai viestintätaustoista, minkä ymmärrän vaikuttavan koulutustaustaa enemmän. Jos kuitenkin omaa terveysongelmia kilpirauhasongelmista diabetekseen tai omaa voimakkaat sukurasitteet joihinkin sairauksiin, on koulutustaustalla väkisinkin väliä.

Oma TtM-koulutustaustani ei ole autuaaksitekevä, mutta antaa todella hyvän ja monipuolisen pohjan työelämään. Olen todennut tämän muun muassa kansainvälisten kollegojen kanssa jutellessa. Pohjakoulutus on kuitenkin vain alku, sillä tutkimusta tulee jatkuvasti lisää ja näkemykset ja tieto hioutuu. Kärryiltä putoaa aika äkisti, jos ei jatkuvasti kouluttaudu ja käytä melko paljon aikaa omatoimiseen opiskeluun.

Pienenä vertailuna: Ammattiin valmistuva lääkäri on opiskellut kuusi vuotta, eli vain vuoden enemmän kuin yliopistotason koulutuksen saaneet ravitsemustieteiilijät. Samaan aikaan, kun lääkärit opiskelevat monesta terveyteen liittyvästä asiasta vähän, ravitsemustieteilijät käyttävät lähes saman ajan yhden osa-alueen oppimiseen. Valmistuessaan maisteritason ravitsemustieteilijöiden tulisikin tietää spesifisti ravitsemuksesta hyvin paljon ja sen lisäksi pitäisi pystyä kriittiseen ajatteluun. En tosin ole ihan varma, toteutuuko tämä tänä päivänä. Vähän liikaa vedotaan siihen, mitä jossain on opetettu. Kyseenalaistaminen ja kriittisyys koskee myös omaa alaa.

Asioiden tieteellisen tyyliin ei kuitenkaan missään nimessä pitäisi kuulua tällainen cherry-picking:

”Nämä verkko-opinnot koostuvat viidestä erillisestä kurssista, joilla käsitellään niitä perusasioita, joihin virallinen ravitsemustiede nojaa. Olemme poimineet valtavasta tietomäärästä kaikkein mielenkiintoisimmat ja käytännön kannalta hyödyllisimmät kokonaisuudet.”

Minä taas painottaisin – ihan kaiken tasoisia ammattilaisia – että ymmärtääkseen kokonaisuuksia, pitää kyllä saada viitekehykset yksittäisille tiedonmuruille tai –teorioille. Kaverin Facebook-virrasta bongasin hyvän vertauksen (saa ilmoittautua, kuka tämän lausui!). Tutkimusmaailma on kuin suuri palapeli, jossa yksittäinen tutkimuslöydös on vain yksi palanen. Kokonaisuus näyttää varsin erilaiselle, jos sinulla on 30 palaa vs. 3000 palaa kasassa. Ehkä tämä näkyy siinäkin, mikä merkitys niillä opintotunneilla ja –vuosilla on.

Parasta, mitä pitkä koulutus antaa, on ymmärrys siitä, mitä ei (vielä) ymmärrä tai mitä tiedekään ei (vielä) tiedä. Ja sitä epätietoisuuttahan ravitsemustieteen alalla riittää!

Toisaalta se on juuri se, mikä tekee siitä niin kiehtovaa.

P.S. Kuva valittu kliseiden perusteella. Ravitsemusterapeuttien on vaikea keskustella ilman mittanauhaa ja omenaa käden ulottuvilla.

Lisätty jälkeen päin THM- ja MMM-lyhenne ja Kela-korvausta koskeva tarkennus. 

Share on Facebook326Tweet about this on TwitterPin on Pinterest0Share on LinkedIn3Email this to someoneShare on Google+0


15 thoughts on “Kuka tietää ravitsemuksesta? – Ravitsemusosaaja-opas”

  • 1
    Hämääntynyt on 6.6.2017

    Kirjoitit, että FLT on ”Funktionaalisen lääketieteen oppeja suosiva koulutus pääasiassa terveydenhuollon ammattilaisille.” Julkisessa terveydenhuollossa voi siis toimia terveydenhuollon Valviran tunnustaman pätevyyden saanut henkilö, joka toteuttaa FLT:tä?

  • 2
    Leena Putkonen on 6.6.2017

    Niinpä tuo näyttäisi olevan, jos tuosta selvän saan.

  • 3
    Tarja Mänttäri on 6.6.2017

    Hei, hyvä kirjoitus, mutta unohdit mainita meidät vanhat THM-nimikkeellä Kuopiosta valmistuneet. Olisiko ollut vuosi 1996 kun THM vaihtui TtM:ksi (itse valmistuin.1995, eikä silloin tuosta uudesta nimikkeestä vielä ollut tietoa). Emme siis läheskään kaikki ole vielä pitkään aikaan eläkkeellä.
    Ja myös sellainen täydennys, että työnantajatkaan eivät saa kela-korvausta jollei laillistettu ravitsemusterapeutti ole lisäksi suorittanut työterveyshuollon pätevöitymiskoulutusta.

  • 4
    Leena Putkonen on 6.6.2017

    Hei! Kiitos hyvistä kommenteista! Lisätty!

  • 5
    Mari on 7.6.2017

    Kyllä. Itse olen sairaanhoitaja AMK, jolla saluksen ravintoneuvoja koulutus. Lisäksi olen opiskelemassa yliopiston järjestämää ravintotieteiden perusteita 25 op. Sairaanhoitajilla on ongelma: pitäisi osata ohjata asiakasta perus ravitsemuksessa, mutta koulutusta siihen meille on vähän saatavilla. Funktionaalisen puolen opiskelu ei automaatiolla tarkoita huuhaaoppien jakoa. Salus opettaa opetuksissaan MYÖS koululääketieteenkin hyväksymät ravitsemussuositukset ja opit. Ammattieettisesti en missään nimessä lähtisi vetämään detox-ohjeistusta kenellekään, koska en edes itse allekirjoita moista oppia.

    Meitä on moneen junaan ja toivonkin ettei muita kuin yliopisto-oppineita pidetä automaatiolla huuhaaoppineina. Mielestäni olisi hyvä, että kaikki olisivat ihmisen hyvinvointia edistämässä, eikä tuomitsemassa toisia osaajia. Tosin olen jo ehtinyt saamaan kuraa niskaani virallisilta ravitsemusterapeuteilta, vaikka työssäni ohjaan kaikki esim. suolisosairauksia sairastavat tahi laajasti oireilevat nimenomaan laillistetulle taholle. Ymmärrän silti huolen ja olen myös itse siitä huolissani ettei ravintoneuvontaa/valmennnusta antava ihminen tunne rajojaan osaamisessaan TAI on niin sokaistunut uskomaan huuhaahan, että laittaa asiakkaansa kärsimään.

  • 6
    Leena Rechardt on 7.6.2017

    Kiitos Leena, tätä aihetta on todella tarpeen avata!

    Muutama täydennys sinänsä mainioon juttuusi: olennainen ero yliopistokoulutuksissa on, että tässä listauksessa vain ne ovat julkisesti valvottua koulutusta. Näissä muissa kursseissa on kyse liiketoiminnasta.

    Toinen täydennys: aivan kuten nykyiset TtM:t olivat aiemmalta tutkintonimikkeeltään THM, myös ravitsemustiedettä pääaineenaan opiskelleet ETM:t valmistuivat noin vuoteen 1985 asti tutkintonimekkeellä MMM.

  • 7
    Leena Putkonen on 7.6.2017

    Kiitos täydennyksistä! Laitan tuon MMM:n tekstiin. Sitä en minäkään tiennyt! Näinhän se on, että vain osa on valvottua toimintaan. Ehkä se tulikin tuolla rivien välistä jollekin ilmi. 😉

  • 8
    Satu on 7.6.2017

    Kiitos tästä mainiosta jutusta. Pieni tarkennus tekstiin: TtM on terveystieteiden maisteri, ei terveystiedon 🙂

  • 9
    Leena Putkonen on 8.6.2017

    Hahah, typo korjattu! Kiitos huomiosta! 🙂

  • 10
    Hanna on 8.6.2017

    Kiitos hienosti avatusta aiheesta. Vielä pieni tarkennus tekstiin: ETM on elin­tar­vi­ke­tie­tei­den mais­te­ri, ei elintarviketieteen maisteri. Kolmessa kohtaa tekstiä on tuo yksikössä oleva sanamuoto. Nämä menee helposti sekaisin, kun on sen verran kapulakieltä. 🙂

  • 11
    Leena Putkonen on 8.6.2017

    Hyvä vaan, kun jaksatte korjata. Paljastettakoon, että olen joutunut omaa maisterin tutkintoa kerran jos toisenkin tavaamaan, että mitä siinä lukee… 😀 En tiedä, onko mulla oikeasti joku lukihäiriö, vai mistä johtuu, että on mun on tosi vaikea nähdä kirjoitusvirheitä, vaikka miten tekstiä lukisin. Oon vaan päättänyt olla hirveästi stressaamatta asiasta ja korjaan, kun huomaan tai joku huomauttaa. Mutta ei oo menoa liikaa haitannut!

  • 12
    Leena Putkonen on 8.6.2017

    Erittäin hyvä kommentti, kiitos paljon! 🙂 Totta puhut, että puolin ja toisin on varmasti hyvä pohtia, miten kaikki mahtuu kentälle toimimaan. Mä olen ainakin ihan täysin fine esimerkiksi sen asian kanssa, että ravintoneuvojat fiksaa perusravitsemuskuvioita pt-ohjauksen ohessa. Mä otan mielelläni ns. vähän haastavammat keissit sitten. Ravitsemuskoulutusta olisi korkeakoulussakin todennäköisesti hyvä järjestää useammassa tasossa.

    Juu, kantaa en ottanut huuhaaseen ollenkaan ja osa kursseista kuulostaa minustakin mielenkiintoiselta. Minua esim. kiinnostaa yrttien yhdisteet ja niiden potentiaaliset kyvyt osana mm. ruoansulatusvaivoja. En kuitenkaan koe, että tiedämme riittävästi, että voisin sitä tietoutta maustekäyttöä enempää turvallisin mielin työssäni käyttää. Funkkis-puoleen olen tutustunut ja en vaan nyt itse lämpeä sille, yrityksistä huolimatta.

  • 13
    veikko Ahonen on 12.6.2017

    Oman alani huippu professori kommentoi valmistututtuani , ” On se mukavaa tuossa vaiheessa, kun tuntuu. että tietää kaiken. Mutta tulet huomaamaan että kun tietoa alkaa karttua niin niin ymmärrät, kuinka paljon enemmän tietoa on olemassa, mikä pitäisi tietää.” Vähän sitä hämmästelin mutta totta puhui !! Silloin kun tietoa kokonaisuudesta on vähän, niin voi sitä varmuutta, millä sitä oppiaan julistetaan !

  • 14
    Leena Putkonen on 13.6.2017

    Jeps, näinhän tuo taitaa olla alalla kuin alalla. Kiitos kommentista!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *