Bongaa valeuutinen!

11. helmikuun 2017 Vinkit, Yleinen 0

Kansainvälinen kirjastojärjestö (vapaa käännös) The International Federation of Library Associations and Institutions (IFLA) on tehnyt useilla kielillä hienoja infograafeja valeuutisten bongaukseen. Tämä pätee hyvin moneen terveys- ja ravitsemusuutiseen.

Valeuutisten lisäksi nämä varoitusmerkit pätevät valheellisiin uutisiin. Ne taitavat olla valeuutisiakin yleisempiä. Kyseessä ovat uutiset, joissa käytetään taitavasti luonnontieteinä taustana, mutta mekanismit ja teoriat, joskus termitkin, saattavat olla päästä keksittyjä. Usein näkee myös sellaisia uutisia, joissa alustavia tieteellisiä hypoteesejä käsitellään aivan kuin ne olisivat totta. Tämän hetken ehkä kuumin peruna on autoimmuunisairaudet ja (vuoroviikoin) gluteeni ja maito.

Yritetään olla ahdistumatta siitä, että koko ajan pitää tarkistaa uutisia. Viehän se aikaa, mutta väitän, että se myös kehittää omaa ajattelua koko ajan.

Ravitsemustieteen opinnot olivat melko suoraviivaiset (tässä tieto, ota ja omaksu), enkä muutenkaan ollut kauhean tyytyväinen kriittisen ajattelun opetukseen yliopistossa – sitä ei oikeastaan ollut kuin muutamilla hyvillä etiikkaa sivuavilla kursseilla. Pohdimmekin joskus opiskelijakaverini kanssa, että miten meistä loppujen lopuksi tuli kuitenkin aika kriittisiä ja kyseenalaistavia ammattilaisia. Totesimme, että se johtui juuri siitä, että se, mitä sanottiin, piti varmistaa jostain muualta, koska ihan ei voinut olla varma, että oliko asia varmasti yleinen konsensus vai vain luennoitsijan painottama seikka.

Tulen hyödyntämään tätä kaaviota jatkossa muistilistana, että ei herpaannut kriittinen katse ja pohdiskeleva asenne!

 

 


Lihattomasta lokakuusta Maidottomaan marraskuuhun?

31. lokakuun 2016 Vinkit 3

Project Mama -blogin Katja kirjoitti taannoin, että Lihaton lokakuu on hänelle liian helppo haaste, koska hän ei juurikaan lihaa käytä. Sen sijaan maitotuotteista luopuminen olisi paljon vaikeampaa, kun maailmassa on ihania juustoja ja tuttu kahvimaitokin tulee lehmästä. Katja kyseli ja myös sai blogissaan runsaasti vinkkejä maitotuotteiden karsimiseen.

Tämä ajatus alkoi heti rimmata päässäni Maidottomana marraskuuna. Itse olen treenannut maitotuotteiden vähentämistä jo pidempää, joten maitotuotteiden välttely kokonaan kuukauden ajan, ainakaan kotona, ei tunnu vaikealta. Kahviloissa ja ravintoloissa maidottomuus on vielä vähän hankalaa.

Nykyisin maitotuotteita korvaavia, erilaisia kasvipohjaisia valmisteita on myynnissä hyvä valikoima tavallisessa ruokakaupassa, mutta tietysti pitää etsiä omat suosikit. Jos ensimmäinen kasvipohjainen jogurtinkorvike ei maistu, kannattaa testata toista.

Tässä minun vinkkejäni:

Jogurtit, maidot, rahkat, kermat, jäätelöt ym.

Vegaaniset omenamuffinit voi höystää kaurapohjaisella vaniljakastikkeella. Nam, ite tein!
Vegaaniset omenamuffinit voi höystää kaurapohjaisella vaniljakastikkeella. Nam, ite tein!

Suosikkejani ovat tällä hetkellä Plantin jogurtit ja Yosalta erityisesti kookos-lime sekä Greek Style (Yosa on suomalainen yritys ja myös Plantin tuotteet valmistetaan Suomessa). Maustamatonta soijajogurttia käytän myös leivonnassa ja ruoanlaitossa.
Myös Plantin soijajuoma on sekä lapseni ruokajuoma että puuron ainesosa, toisinaan ostan kauramaitoa leivontaa varten. Plantin juomia saa 0,75 litran pakkauksessa, joka on käyttööni sopiva. Jos juon kahvia kotona (tätä tapahtuu nykyisin harvoin), yleensä lämmitän kahvisoijajuoman mikrossa.
Ruoanlaittoon on tarjolla erilaisia maustamattomia ja maustettuja kaura- ja soijapohjaisia valmisteita kermaa korvaamaan. Myös maidottomat vaniljakastikkeet ja vastaavat ovat oikein kelpo tuotteita.
Yosan Kaurafraiche (myös Oatlylla on vastaava) on hieno tuote kokkailuun: tein esimerkiksi hapankaalipiirakkaa, jossa käytin kaurafraichea smetanan tilalla, ja tuli hyvää.
Jäätelöaltaasta löytyy monia vegaanisia vaihtoehtoja. Pidän myös maidottomista sorbeteista.

Leivänpäällysteet: rasva ja juusto

Margariinihyllyllä on tarjolla vaihtoehtoja, joissa ei ole eläinperäisiä tuotteita (ainakin Sininen Keiju ja Flora Laktoositon ).
Vegaanijuustot eivät itselleni oikein maistu, eivätkä ne ole kovin terveellisiäkään. Leivälle otan mieluummin päällysteeksi erilaisia tahnoja, kuten hummusta. Monen mielestä Lidlin hummus on hyvä hinta-laatu -suhteeltaan.Yksi kokkauselämäni kehityskohde onkin se, että saisin omiin rutiineihini erilaisten leivänpäällysmössöjen tekemisen. Viikonloppuna tein punajuuritahnaa.
Kaupan vegehyllyissä on myös muita leivänpäällyksiksi sopivia levitteitä, vähän niin kuin tuorejuustoja, ja tietysti voi vilkaista myös pestojen tyyppisiä valmistahnoja, joissa ei ole juustoja tai muita eläinperäisiä tuotteita.

Eli siis leivänpäällysjuustoa ei välttämättä mielestäni kannata korvata juustonkorvikkeella, vaan kehitellä leivän päälle jotain aivan muuta. Jalotofun kylmäsavutofu maistuu sekä minulle että lapselle, ja se toimii leivänkin päällä sellaisenaan. Välillä avaan esimerkiksi Järkisärki-purkin nimenomaan leivänpäällyskäyttöön. Kalaa siis syön, mutta valikoiden sellaiset, jotka koen ekologisiksi.

Ruoanvalmistusjuusto ja voi

Kirjoittajatoverini Putkonen vinkkasi minulle oluthiivahiutaleiden käytön juuston korvikkeena. Oluthiivahiutaleita saa esimerkiksi ekokaupoista, ja ne ovat yllättävän hyviä ruoanlaitossa. Lisäilen hiutaleita esimerkiksi pastaruokiin ja piirakoihin juustoraasteen tilalla, ja ne toimivat siis vaikkapa makaronilaatikossa. Toisinaan ripottelen niitä myös leivän päälle. Oluthiivahiutaleet ovat myös ravitsemuksellisesti hyvä tuote. Googlaamalla löytää lisätietoja ja käyttövinkkejä

Voin korvaaminen tietyissä ruoanlaittojutuissa on mielestäni aika hankalaa. Niinpä ne ruoat, joissa mielestäni pitäisi käyttää voita, ovat jääneet harvoihin hetkiin. Margariini tai öljy ei aina riitä voin korvaajaksi.

Miksi maitotuotteita pitäisi sitten vähentää? Putkonen kirjoitti äskettäin aihetta sivuten ja totesi, että erityisesti eettisistä ja ekologista syistä. Aiheeseen sukelletaan tietysti syvemmin kirjamme sivuilla ja varmasti myös täällä blogissa.