Kahvi voi olla ruokavaliosi merkittävä ilmastotaakka

29. elokuun 2016 Juomat 2

Vaikka kuvittelen olevani suhteellisen tietäväinen ruokien ympäristövaikutuksista, välillä tulee yllätyksiä vastaan. Suurin yllättäjä on ollut nyt kahvi.

Kahvi on kasviperäinen juoma, joten varsinaisesti sen hiilijalanjälki ei ole niin järjettömän iso. Mutta kun huomioidaan suomalaisten juoma määrä (eli paljon) ja kahvin yleisin valmistustapa (eli tavallinen kahvinkeitin), kohoaa kahvi yllättävän merkittäväksi osaksi ruokavalion ilmastovaikutuksia.

Aiemmin join kahvia suhteellisen hyvällä mielellä, etenkin silloin, kun kupissa oli reilun kaupan tuotosta, ja mukaan lorautin hieman soija- tai kaurajuomaa. Kahvia on kulunut tyypillisenä päivänä muutama desi.

Nyt tuijotan kuppiani kriittisemmin. Pitäisikö ehkä tyytyä yhteen kupilliseen hyvää kahvia?

Tämän kriittisyyden aiheutti Luonnonvarakeskusksen raportti (PDF, s. 72 ja 74). Siinä kerrotaan:

”Erityisesti kahvin kulutuksesta aiheutuva ilmastovaikutus nousee varsin korkeaksi, nykykulutuksessa jopa samaan suuruusluokkaan naudanlihan kanssa. Vegaaniruokavalioissa ja kasvisvoittoisessa ruokavaliossa sen suhteellinen osuus nousee edelleen, koska ruokavalioiden kokonaisilmastovaikutus laskee. On kuitenkin huomattava, että kahvin ilmastovaikutuksen arvo tässä tarkastelussa sisältää myös kotitaloudessa tapahtuvan valmistusvaiheen, kun taas muissa tuotteissa/raaka-aineissa ruoaksi valmistaminen on arvioitu erikseen.

”Nykyruokavaliossa (A) kahvin poisjättäminen vähentäisi ilmastovaikutuksia noin 7 %, ja jos sekä kahvi että tee jätettäisiin pois, ilmastovaikutukset vähenisivät noin 9 %. Sen sijaan, jos kahvi korvattaisiin teellä, alenisi ruokavalion ilmastovaikutus vain 2 %. Kasvisruokavalioissa vaikutus olisi suurempi. Luonnollisesti nämä tulokset ovat sidoksissa käytettyihin tuotekohtaisiin ilmastovaikutuksen arvoihin. Kahvin ja teen ilmastovaikutusten arvot ovat kirjallisuudesta ja niihin sisältyy paljon epävarmuutta. Toisaalta kahvilla saattaa olla myös paljon edullisia terveysvaikutuksia.”


Huh. Kahvi voi siis ilmastovaikutukseltaan olla yhtä iso pahis kuin naudanliha. (Tosin naudanlihan ympäristövaikutuksissa ei ole huomioitui loppuvalmistusta, kuten tässä kahvin tapauksessa.) Ja jos on paljon suodatinkahvia kittaava vegaani, on kahvin suhteellinen osuus todella iso (mutta vegaaneilla on muuten ekologinen ruokavalio, joten ei nyt kivitetä niitä vegaaneja, jotka tykkäävät juoda paljon kahvia). Kahvin alkuperään liittyvät tietysti myös epäeettiset kysymykset.

Toisaalta kahvilla on kuitenkin terveysvaikutuksia. Ja kahvin valmistustavalla on merkitystä: kun valmistusväline on tavallinen kahvinkeitin, joka kuluttaa runsaasti energiaa, on sen ilmastovaikutus merkittävästi suurempi kuin pressopannun tai kapselikeittimen.

Ohjeet sumpin keittämiseen ovat Rinna Saramaäen Huili-lehteen kirjoittamasta jutusta.
Ohjeet sumpin keittämiseen ovat Rinna Saramaäen Huili-lehteen kirjoittamasta jutusta.

Mitäs tälle voi tehdä? Tässä muutamia mieleeni tulleita vinkkejä:

  • Jos juot paljon kahvia, koeta vähentää hieman.
  • Keitä kahvia vain sen verran, kuin sitä juodaan. Esimerkiksi suomalaisilla työpaikoilla varmasti valutetaan lukuisia litroja kahvia viemäriin. Tämä  hävikki lisää kahvin ilmastovaikutusta.
  • Jos käytät kahvinkeitintä, ota virta pois kahvin valmistuttua ja siirrä juoma termoskannuun.
  • Harkitse tavallisen kahvinkeittimen tilalle muita kahvinvalmistustapoja.
  • Jos käytät kahvissa maitoa, suosi kasvipohjaisia. Lehmänmaidon ilmastotaakka on selvästi suurempi kuin soija- tai kaurajuoman. Kasvipohjaisten juomien maussa ja sopivuudessa on eroja, joten kannattaa testailla, jotta löytyy omaan makuun sopiva. Maitopohjaisissa kahvijuomissa, kuten cappuccinossa, maidon tai kasvijuoman ilmastovaikutus tietysti korostuu entisestään.

Hävikkiviikon kunniaksi oma lupaukseni kahvin suhteen on se, että testaan kotona sumpin valmistusta eli porojen kierrättämistä myös toiseen kupilliseen. Pressopannu on tosin käytössäni harvoin, sillä usein juon kahvit muualla kuin kotona, mutta ensi kerralla kahvia valmistaessani testaan sumpittelun. En ole niin tarkka kahvini laadusta, etteikö sumppikin saattaisi maistua.

Ruokamysteereiden ideoita, pohdintoja ja ajatuksia on usein kehitelty kahvin äärellä. Siitä emme luovu, mutta kahvitellaan kohtuudella!

Ruokamysteerit toteaa: kahvittele kohtuudella!


Parannusta ja pelkoa — terveysmarkkinoinnin hälytysmerkit

02. elokuun 2016 Yleinen 0

leenamari-rajattu-2-360x291Ruokamysteerit-kirjan teko on nöyryyttä opettava projekti. Sen lisäksi, että tajuan, miten vähän asioista tiedän tai miten vähän yleensä tiedetään, tajuan välillä myös, että olen ollut harhapoluilla. Tiedon hakeminen, sen luotettavuuden arviointi ja lähdekriittisyys ei olekaan ihan niin yksinkertaista, kun tarkastelussa oleva aihealue ei olekaan täysin tuttu. Tämän huomasin, kun aloin perehtyä geenimuunneltuun ruokaan. Harva aihe on niin lobattu ja tunteikkaalla retoriikalla kuorrutettu.

Tämän kirjoituksen aihe ei kuitenkaan ole geenimuunneltu ruoka, vaan tästä selvitysretkestä syntyneet ajatukset siitä, miten välttää pahimmat sudenkuopat tieteellisen ja luotettavan tiedon poluilla. Koska en ole tutkija enkä edes toimittaja, toivon, että lukijat täydentävät tai tarkentavat apunani tätä listaa hyvässä Ruokamysteerit hengessä.

Otsikoin jutun ilmaisulla ”terveysmarkkinoinnin hälytysmerkit”, mutta tulen ottamaan esimerkit ravitsemuspuolelta. Olen huomannut, että nämä samat seikat pätevät myös yleisesti terveysaiheisiin, oli kyse rokotuksista, lääkkeistä tai kemikaalialtistuksista. Tai geenimuunnellusta ruoasta. Lue lisää ➞