Kahvi voi olla ruokavaliosi merkittävä ilmastotaakka
Lisäys 9.9.2020:
Uusien tietojen valossa kahvin rooli suomalaisten ruokavalion ilmastovaikutuksessa ei ole sitä luokkaa, kuin mitä tässä artikkelissa käsitellyssä tutkimuksessa arvioitiin. Suomalaisten ruokavalion suurimmat ilmastovaikutukset aiheutuvat lihasta ja maitotuotteista, joten niiden määrän pienentäminen on oleellista ilmastovaikutuksen pienentämiseksi (esim. Ruokaminimi-hanke). Suomalaisten juomalla kahvilla on kuitenkin iso merkitys luonnon monimuotoisuuden kannalta.
Myös kuluttajien ruokahävikin rooli on vähäinen (vain neljä prosenttia ruokavalion ilmastovaikutuksista, kertoo Ruokaminimi), mutta kahvista syntyy paljon hävikkiä.
– – –
Vaikka kuvittelen olevani suhteellisen tietäväinen ruokien ympäristövaikutuksista, välillä tulee yllätyksiä vastaan. Suurin yllättäjä on ollut nyt kahvi.
Kahvi on kasviperäinen juoma, joten varsinaisesti sen hiilijalanjälki ei ole niin järjettömän iso. Mutta kun huomioidaan suomalaisten juoma määrä (eli paljon) ja kahvin yleisin valmistustapa (eli tavallinen kahvinkeitin), kohoaa kahvi yllättävän merkittäväksi osaksi ruokavalion ilmastovaikutuksia.
Aiemmin join kahvia suhteellisen hyvällä mielellä, etenkin silloin, kun kupissa oli reilun kaupan tuotosta, ja mukaan lorautin hieman soija- tai kaurajuomaa. Kahvia on kulunut tyypillisenä päivänä muutama desi.
Nyt tuijotan kuppiani kriittisemmin. Pitäisikö ehkä tyytyä yhteen kupilliseen hyvää kahvia?
Tämän kriittisyyden aiheutti Luonnonvarakeskusksen raportti (PDF, s. 72 ja 74). Siinä kerrotaan:
“Erityisesti kahvin kulutuksesta aiheutuva ilmastovaikutus nousee varsin korkeaksi, nykykulutuksessa jopa samaan suuruusluokkaan naudanlihan kanssa. Vegaaniruokavalioissa ja kasvisvoittoisessa ruokavaliossa sen suhteellinen osuus nousee edelleen, koska ruokavalioiden kokonaisilmastovaikutus laskee. On kuitenkin huomattava, että kahvin ilmastovaikutuksen arvo tässä tarkastelussa sisältää myös kotitaloudessa tapahtuvan valmistusvaiheen, kun taas muissa tuotteissa/raaka-aineissa ruoaksi valmistaminen on arvioitu erikseen.
“Nykyruokavaliossa (A) kahvin poisjättäminen vähentäisi ilmastovaikutuksia noin 7 %, ja jos sekä kahvi että tee jätettäisiin pois, ilmastovaikutukset vähenisivät noin 9 %. Sen sijaan, jos kahvi korvattaisiin teellä, alenisi ruokavalion ilmastovaikutus vain 2 %. Kasvisruokavalioissa vaikutus olisi suurempi. Luonnollisesti nämä tulokset ovat sidoksissa käytettyihin tuotekohtaisiin ilmastovaikutuksen arvoihin. Kahvin ja teen ilmastovaikutusten arvot ovat kirjallisuudesta ja niihin sisältyy paljon epävarmuutta. Toisaalta kahvilla saattaa olla myös paljon edullisia terveysvaikutuksia.”
Huh. Kahvi voi siis ilmastovaikutukseltaan olla yhtä iso pahis kuin naudanliha. (Tosin naudanlihan ympäristövaikutuksissa ei ole huomioitui loppuvalmistusta, kuten tässä kahvin tapauksessa.) Ja jos on paljon suodatinkahvia kittaava vegaani, on kahvin suhteellinen osuus todella iso (mutta vegaaneilla on muuten ekologinen ruokavalio, joten ei nyt kivitetä niitä vegaaneja, jotka tykkäävät juoda paljon kahvia). Kahvin alkuperään liittyvät tietysti myös epäeettiset kysymykset.
Toisaalta kahvilla on kuitenkin terveysvaikutuksia. Ja kahvin valmistustavalla on merkitystä: kun valmistusväline on tavallinen kahvinkeitin, joka kuluttaa runsaasti energiaa, on sen ilmastovaikutus merkittävästi suurempi kuin pressopannun tai kapselikeittimen.
Mitäs tälle voi tehdä? Tässä muutamia mieleeni tulleita vinkkejä:
- Jos juot paljon kahvia, koeta vähentää hieman.
- Keitä kahvia vain sen verran, kuin sitä juodaan. Esimerkiksi suomalaisilla työpaikoilla varmasti valutetaan lukuisia litroja kahvia viemäriin. Tämä hävikki lisää kahvin ilmastovaikutusta.
- Jos käytät kahvinkeitintä, ota virta pois kahvin valmistuttua ja siirrä juoma termoskannuun.
- Harkitse tavallisen kahvinkeittimen tilalle muita kahvinvalmistustapoja.
- Jos käytät kahvissa maitoa, suosi kasvipohjaisia. Lehmänmaidon ilmastotaakka on selvästi suurempi kuin soija- tai kaurajuoman. Kasvipohjaisten juomien maussa ja sopivuudessa on eroja, joten kannattaa testailla, jotta löytyy omaan makuun sopiva. Maitopohjaisissa kahvijuomissa, kuten cappuccinossa, maidon tai kasvijuoman ilmastovaikutus tietysti korostuu entisestään.
Hävikkiviikon kunniaksi oma lupaukseni kahvin suhteen on se, että testaan kotona sumpin valmistusta eli porojen kierrättämistä myös toiseen kupilliseen. Pressopannu on tosin käytössäni harvoin, sillä usein juon kahvit muualla kuin kotona, mutta ensi kerralla kahvia valmistaessani testaan sumpittelun. En ole niin tarkka kahvini laadusta, etteikö sumppikin saattaisi maistua.
Ruokamysteereiden ideoita, pohdintoja ja ajatuksia on usein kehitelty kahvin äärellä. Siitä emme luovu, mutta kahvitellaan kohtuudella!
Kapselikeitin kuluttaa vähemmän energiaa, ja pakkaukset ovat vain muutamia prosentteja kokonaispäästöistä. Mutta miten kuljetukset? Kapselit vievät käsittääkseni huomattavasti enemmän tilaa kuin tiiviisti pakattu kahvipaketti, jos verrataan saman kahvimäärän valmistusta? Kotimainenkin vaihtoehto taitaa olla, mutta suurin osa kapseleista taidetaan valmistaa ulkomailta?
Kuljetus on ylipäätään todella pieni osa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksia. Siksi en olisi niistä huolissani kapselikahvienkaan kohdalla. Kapselikahvien etu on tietysti myös se, että kahvia ei keitetä turhaan ja sitä kautta hävikkiä ei synny.
Ja nykyisin kapseleiden pakkausmateriaaleissa on muitakin vaihtoehtoja kuin epäekologinen alumiini. Aiemmin nimenomaan se alumiininen kapseli oli merkittävä ongelma:
Hampurin kaupunki kielsi kapselikahvit ekologisista syistä: http://www.iltalehti.fi/asuminen/2016030221205564_an.shtml
Tämä oli hyvä juttu. Yllättävää! Linkkasin myös oman blogini juttuun:
https://www.ruokamielella.com/single-post/2017/09/13/N%25C3%25A4in-v%25C3%25A4henn%25C3%25A4t-ruokah%25C3%25A4vikki%25C3%25A4-kotikeitti%25C3%25B6ss%25C3%25A4-rahaa-s%25C3%25A4%25C3%25A4styy-ja-ymp%25C3%25A4rist%25C3%25B6-kiitt%25C3%25A4%25C3%25A4
Kahviporoja voi käyttää myös sienten kasvattamiseen!
http://www.mushroom-cultivation.com/
https://youtu.be/1af08PSlaIs?t=83
https://www.youtube.com/results?search_query=grow+mushrooms+in+coffee+grounds
“Kuljetus on ylipäätään todella pieni osa elintarvikkeiden ilmastovaikutuksia. Siksi en olisi niistä huolissani kapselikahvienkaan kohdalla. Kapselikahvien etu on tietysti myös se, että kahvia ei keitetä turhaan ja sitä kautta hävikkiä ei synny.
Ja nykyisin kapseleiden pakkausmateriaaleissa on muitakin vaihtoehtoja kuin epäekologinen alumiini. Aiemmin nimenomaan se alumiininen kapseli oli merkittävä ongelma”
Aivan käsittämätön kommentti. Jos todella uskot tähän, tutki asioita enemmän. Voit aloittaa esimerkiksi avokadojen Suomeen tuonnin ilmastovaikutuksilla ja miettiä, miten maailman toiselta puolelta tuotu elintarvike vaikuttaa ilmastoon ja käyttäjän hiilijalanjälkeen.
Kertakäyttö- ja muovikulutuksesta en edes aloita. Käsittämätöntä. Lienee päivänselvää, ettei ole mitään järkeä tai lainkaan kestävää käyttää kertakäyttökapseleita.
Kiitos kommentista! Nyt taisi mennä hieman mutkat suoriksi. En kannusta kapselikahvien käyttöön (etenkään alumiinisten), mutta en halua väittää, että ne olisivat niin suuri pahuus kuin välillä huudellaan: kuten tekstissä toin ilmi, kahvin kohdalla hävikki on iso ongelma, ja kapselikahvit vähentävät hävikkiä. Jätemäärää ne tietysti lisäävät.
Suurimmassa osassa elintarvikkeista isoin osa ilmastovaikutuksesta muodostuu alkutuotannosta eli viljelystä. Kuljetukset ovat prosentin tai parin luokkaa. Avokadonkaan kohdalla kuljetus ei ole mikään suuri ongelma. Muuten toki avokadoviljelmillä on vaikutuksiaan, esimerkiksi runsas vedenkulutus, jonka vuoksi avokadojen runsaasti kasvanut käyttö on ongelma ympäristön kannalta. Kasvituotteeksi avokadolla on kohtuullisen suuri hiilijalanjälki, mutta toki se on edelleen pienempi kuin esimerkiksi lihalla. Hiilijalanjälki ei siis kuitenkaan johdu kuljetuksesta, vaan muista tekijöistä.
“Tuotteiden teollisen jalostuksen energiankulutuksella ja kuljetusmatkoilla on vähäinen merkitys ruokatuotteiden ympäristövaikutuksiin. Myös pakkausmateriaalin määrällä on vähäinen ympäristövaikutus, kunhan pakkausjätteen uudelleenkäytöstä ja loppusijoituksesta huolehditaan.”
https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruoan-ilmastovaikutukset/
Tässä myös pari lisälinkkiä: https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/lahiruoka_ei_palloa_pelasta_
“Kaikista kuljetuksista kuluttajien kannattaisi ehkä kiinnittää huomiota ennemminkin “viimeiseen mailiin”, siis siihen, käykö erikseen autolla marketissa vai ostaako päivittäistavarat lähikaupasta.”
Pakkausten merkityksestä: http://www.stat.fi/artikkelit/2008/art_2008-04-09_004.html?s=0
Kirjoitit yllä “Jos käytät kahvissa maitoa, suosi kasvipohjaisia. Lehmänmaidon ilmastotaakka on selvästi suurempi kuin soija- tai kaurajuoman”, mutta luonnonvarakeskuksen mukaan saattaa olla jopa toisinpäin kauramaidon osalta. Maidon ilmastovaikutukset ovat olleet suuruusluokaltaan 1 kg CO2-ekv1 ja kauramaidon ilmastovaikutukset ovat olleet suuruusluokaltaan 1-1,3 kg CO2-ekv.
Lähde: https://www.luke.fi/tutkittua-tietoa-ruuan-ymparistovaikutuksista/
Tarkkaan ottaen Luken sivuilla sanotaan näin:
“Lukessa tehtyjen tutkimushankkeiden ja ei-julkisten eli yritysasiakkaille tehtyjen tilaustutkimusten mukaan kaurapohjaisten maitotuotteiden kaltaisten tuotteiden ilmastovaikutukset ovat olleet suuruusluokaltaan 1-1,3 kg CO2-ekv (mm. Saarinen ym. 2014). Kaurapohjaisia tuotteita on toistaiseksi tutkittu vielä vähän. Selvää on, että vertaisarvioitua tieteellistä tutkimusta kaurapohjaisista tuotteista, niin kuin muistakin eläintuotteita korvaavista tuotteista, tarvitaan lisää.”
Eli Luken tutkijat toteavat, että tarkkaa tietoa ei Suomesta ole. Monissa maailmalla tehdyissä laskelmissa kaura- ja soijapohjaiset juomat ovat kuitenkin olleet ympäristöystävällisempiä. Käsittelin tätä aihetta toisessa tekstissä: http://ruokamysteerit.fi/2018/12/08/onko-maitolitran-ja-kaurajuoman-hiilijalanjalki-sittenkin-yhta-iso/
“Luken toinen tutkija Juha-Matti Katajajuuri ilmoitti kaivelleensa tieteellisiä lähteitä kaurajuomien ilmastovaikutukselle. Hän linkkasi kahteen tutkimukseen.
Toinen niistä on Producing oat drink or cow’s milk on a Swedish farm – Environmental impact considering the service of grazing, the oppurtunivty cost of land and the demand for beef and protein.
Tämän tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan, että ilmastovaikutusta voidaan pienentää, kun vaihdetaan maidontuotanto kaurajuoman tuotantoon (“The climate impact can be reduced by producing oat drink instead of cow’s milk“).
Toinen Katajajuuren linkeistä vei tähän PDF-tiedostoon (“The environmental impact of vegan drinks compared to whole milk“). Sielläkin todetaan, että kasvipohjaiset juomat ovat ympäristövaikutukseltaan selvästi ekologisempia kuin täysmaito (huom: Luken sivuilla ei puhuta täysmaidosta):
“In summary it can be said that consuming vegan drinks instead of whole milk cuts the environmental impact in half, approximately”.
Lukella on siis ilmeisesti jonkinlaista omaa tutkimustietoa, jonka perusteella kaurajuoman ilmastovaikutus arvioidaan yhtä isoksi kuin lehmänmaidon, mutta maailmalta on tutkimuksia, joissa kasvipohjaiset ovat lehmänmaitoa ekologisempia.
Toisaalta Saarinen itse kommentoi Twitterissä myös sitä, että kaurajuoman valmistusprosessit ovat voineet kehittyä heidän keräämänsä tiedon jälkeen. Eli siis kun kaurajuoman valmistusmäärät kasvavat ja toiminta kehitetään, ilmastovaikutus todennäköisesti pienenee.”
Lisäksi vielä tämä poiminta tekstistäni:
“Sekä maitotuotteita että kaurapohjaisia tuotteita valmistava Kaslink julkisti 13. päivä oman tiedotteensa:
“LCA Consultingin tekemän hiilijalanjälkilaskennan mukaan Aito Kaurajuoman hiilijalanjälki kehdosta hautaan -laskentamallin mukaisesti on 0,3 kg CO2-ekv/kg.”
Eli Kaslinkin laskelmassa kaurajuoman hiilijalanjälki jää huomattavasti alhaisemmaksi kuin Luken laskelmissa.”
Moi. Näissä laskelmissa unohdetaan monesti se että suomessa liha/maito karjan päästöt ovat pienemmät kuin monessa muussa maassa juuri nurmen syönnin takia. Unohdetaan myös se että laiduntava karja tuottaa lannoitetta(biokaasuvoimalan kautta vielä parempaa), laidunmaan nurmi kerää hiiltä huomattavasti enemmän kuin normaali pelto, jos nurmea ei taas syödä se lopettaa kasvun, mätänee ja vapauttaa metaania eikä enää sido hiilidioksidia. Laidun pellot estävät myös ravinteiden valumista vesistöihin ja tallottu maa pysyy parempilaatuisena. Maa köytyy ilman eläimiä ja jos käytetään muita lannoitteita niin kukaan ei puhu niiden hiilijalanjäljestä tai esim fosforikaivoksista jne. Pitäisin ennemmin suomalaista luomu nautaa ekotekona. Lihaahan varmasti voimme syödä vähemmän mutta mielestäni suomessa on nyt hyökätty väärin perustein lihan kimppuun. Myöskin se että suomessa maitotilan lehmät päätyvät lihoiksi laskee entisestään niiden hiilijalanjälkeä. Myöskin monesti verrataan päästöön painokiloa kohden mutta ei energian suhteen joka vääristää asiaa vielä ennestään. Esim maidossa 3 kertaa enemmän proteiinia kuin kauramaidossa, sekä kilossa lihaa enemmän kuin kilossa kurkkua.
Soijan ja kahvin vaikutus sademetsien tuhoamiseen olisi yksi muuttuja, jota ei ilmeisesti ole otettu huomioon? Soijamaitoa en käyttäisi. Kahvin tuottajamaan valinnalla on myös merkitystä.