Erilaisia selvityksiä uutisoitaessa kannattaa harkita hetki: tapaus MTK:n Ruokien ravitsemus ja ilmastopäästöt -selvitys
Tunnetusti media uutisoi mielellään kaikenlaisia uutisia, tutkimuksia ja selvityksiä. Journalistin ohjeiden mukaan tietolähteisiin pitäisi suhtautua kriittisesti (kohta 12), mutta usein se jää tekemättä, ja tulokset julkaistaan siinä muodossa, kuin lähteenä toimiva taho tahtoo.
Näin kävi äskettäin, kun MTK julkaisi 17. marraskuuta Envitecpolis Oy:llä teettämänsä Ruokien ravitsemus ja ilmastopäästöt -selvityksen. Moni media julkaisi selvityksen tulokset suunnilleen sellaisenaan (esim. Suomenmaan juttu). Osa yhdisti juttuihin Oras Tynkkysen Twitterissä esittämää hyvää pohdintaa ja kritiikkiä (esim. Ylen juttu).
Hämmennystä laskelmien äärellä
Yksikään juttu ei kuitenkaan kurkistanut MTK:n laskelmien taakse. Me Ruokamysteereissä taas olimme jo vuotta aiemmin hämmästelleet Envitechpoliksen vuosi sitten Arlalle tekemää vastaavaa selvitystä. Silloinkaan emme ymmärtäneet, miten laskelmat oli tehty, mutta jätimme tarkemman penkomisen lopulta tekemättä.
MTK:n selvitys sen sijaan nousi otsikoihin ja vieläpä tavalla, joka varmaankin johti monia harhaan. Jutuista sai kuvan, että nyt oli ilmeisesti tehty kattava selvitys. Ja kuinka moni ymmärsi, mitä ravintoarvoindeksi tarkoittaa? Veikkaanpa, että aika harva. Kun peruskuluttaja kuulee ravintoarvoista, hän todennäköisesti ajattelee hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja.
Tästä kolmikosta ei kuitenkaan tällä kertaa ollut kyse, vaan hieman oudosti muodostetusta indeksiluvusta. Indeksiin valittujen ravintoaineiden, joita olivat vitamiinit, tietyt kivennäisaineet, proteiini ja välttämättömät rasvahapot, valinta herätti ravitsemustieteen ammattilaisissa hämmästelyä. Melkoisen aivopähkinä aiheutti myös se, että indeksissä ei oltu huomioitu tärkeitä ruokavalion laadun mittareita, kuten kuituja, tai terveydelle suurina määrinä haitallisia ravintoaineita, kuten suolaa, sokeria ja tyydyttynyttä rasvaa. Näiden poisjättämistä indeksistä ei myöskään analysoitu alkuperäisessä materiaalissa.
valintaan vaikutti se, että siihen ei ollut lisätty kypsennyksen yhteydessä suolaa tai rasvaa,
jotka olisivat vaikuttaneet ravintoaineiden määrään ja vaikeuttaneet eri
ruoka-aineiden vertailtavuutta.”
Laadimme listan kysymyksiä ja toiveen esimerkkilaskelmasta Envitecpolikselle ja MTK:lle. Saimme pieniä vastauksia, mutta lopulta myös tiedon, että kaikki materiaali on netissä ja lisää ei tule. “Jos haluatte lisää laskentaa tai esimerkkilaskelmia, niin Envitecpolis tai joku muu elintarvikeasiaa osaava konsulttitoimisto sitä varmasti tilausta vastaan tekee.” Mari julkaisi tiedon Twitterissä viime tiistaina. Moni yhtyi ihmettelyyn siitä, miksei lisätietoja kerrota, kun tieto laskennan taustoista oli julkaistun materiaalin perusteella vähäistä. MTK ilmoittikin sitten pari tuntia myöhemmin, että seuraavana päivänä Envitecpolis julkaisee taustaselvityksen.
Professori Fogelholm julkaisi ansiokkaan kritiikin
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm oli osallistunut aiheesta käytyyn keskusteluun jo aiemmin, ja Envitechpoliksen selvityksen perusteella hän julkaisi todella hyvän twiittiketjun:
“No niin, olen lukenut ja joudun käyttämään vastaukseen
useamman twiitin. Tässä on tehty analyysit vähän samalla tavalla kuin
selvityksessä mainitussa Arlan [sic!] maksamassa tanskalaistutkimuksessa. Osa
kriitikistäni kohdistuu siten myös em. tutkimukseen.
Ravitsemusprofiloinnin voi suorittaa monella tavalla, mutta tässä on muutama
periaatteellinen kysymysmerkki (= minusta ongelma).
1) Päätös ottaa mukaan vain >15% suosituksesta täyttävät
ravintoainessaannit. Ei ole tapana laskelmissa, pakkausmerkinnän lainsäädäntö
on eri asia.
2) Laskelmassa on vain terveyteen positiivisesti vaikuttavia ravintoaineita,
mutta esim. kuitu puuttuu -> pienentää kasvipohjaisten ruokien pisteitä.
3) Profiiliin on minusta tärkeää saada myös epäterveelliset indikaattorit,
tyydyttynyt rasva, suola ja lisätty sokeri.
Nyt käytetty profilointi ei sisällä tyydyttynyttä rasvaa, eikä kuitua. Molemmat
ratkaisut suurentavat eläinkunnan ja pienentävän kasvipohjaisten tuotteiden
pisteitä. Harha on todennäköinen, sen suuruutta en pysty arvioimaan.
Hiilijalanjälkiluvuista en osaa sanoa, ei ole osaamisaluettani. Mutta en
ymmärrä, miten abstrakti profilointipisteytys voidaan jakaa CO2
ekvivalenteilla. Onko niissä edes sama varianssi? On mm. mahdollisuus siihen,
että jompi kumpi luku on dominoiva, taas voi aiheutta harhaa.
Itse olisin laittanut CO2-tuloksen ja (toisella tavalla laaditun)
ravitsemusprofilointituloksen x-y koordinaatistoon, jolloin siitä näkee heti,
missä ruoissa molemmat ovat hyvä, vain toinen on hyvä (ja kumpi on) tai
molemmat olevat huonoja. Yhtä lukua on paha tulkita.
Lopuksi yksi ajatus: voidaanko sanoa, että ravitsemusarvoltaan hyvä, mutta
ympäristövaikutuksiltaan huono on “vähemmän paha ympäristölle”? Ei
minusta: ympäristövaikutukset ovat ympäristövaikutuksia. Niitä voi tarkastella
samaan aikaan kuin terveyttä, mutta ei yhdessä luvussa.”
Media, olisiko heti kannattanut kysyä ravitsemustieteilijältä?
Aiemmin tekstiin linkatut selvitystä käsitelleet jutut olisivat varmasti olleet erilaisia, jos niihin olisi kysytty kommenttia ravitsemustieteilijältä, joka olisi ehtinyt hieman perehtyä selvitykseen. Tätä ei toimituksissa tehty, vaan ilmeisesti luotettiin siihen, että selvitys on tasokas. Olihan selvityksen tiedotus vakuuttavaa ja erilaisilla numeroilla ja graafeilla lisättyä.
Envitecpolis kertoi kirjoituksessaan, että “Tarkasteluja, joissa ruoantuotannon hiilipäästöt ja ravintosisältö on pyritty yhdistämään ei juuri ole.” Suomesta kuitenkin löytyy väitöskirja juuri tästä aiheesta: Including nutrition in the life cycle assessment of food products (Saarinen 2018).
Twitterissä ei saatu vastausta siihen, miksi laaja väitöskirja jätettiin huomioimatta selvityksessä. Kenties siksi, että haluttiin tukeutua vain Arlan rahoittamaan tutkimukseen? Kenties siksi, että Saarinen toteaa: “Yksittäisiin ravintoaineisiin perustuvaa tarkastelua suositellaan käytettäväksi ainoastaan rajallisesti ja erityisesti kohdistuen vain ravintoaineisiin, joiden saantiin liittyy haasteita”. Jos tämä suositus olisi huomioitu Envitecpoliksen selvityksessä, se olisi epäilemättä ollut toisenlainen.
Kasvipainotteisuuden esiintuominen on plussaa
Hienoa tietysti, että MTK haluaa panostaa ruokien ilmastokysymysten pohtimiseen. Hienoa on myös se, että he muistuttavat tiedotteessaan kasvipainotteisen ruokavalion merkityksestä sekä siitä, että ympäristön kannalta kestävän ruokavalion voi koostaa monin tavoin. Tästä on helppo olla samaa mieltä. Yksittäisten ruoka-aineiden vertailu ei ole paras ratkaisu, vaan kokonaisuus ratkaisee.
Ja tietysti täällä Ruokamysteereissä olemme samaa mieltä siitä, että ruuasta puhuttaessa on huomioitava sekä ravitsemus- ja ympäristökysymykset. Sen vuoksi aikoinaan teimme kirjammekin. Mutta toivomme, että keskustelua käydään pätevistä tieteellisistä lähtökohdista sekä selkeästi viestien niin, että kuluttajat ymmärtävät, mistä puhutaan. Epätieteellinen ja harhaanjohtava viestintä rapauttaa luottamusta niin kuluttajien ja ruoka- ja ravitsemusektorin välillä kuin alan sisällä.
Ruokamysteereiden Leena ja Mari
