Kriittistä koulumaitopäivää kaikille!

“Aineisto on postitettu kaikkiin alakouluihin automaattisesti, kuten vuosi sitten.”

Aivan kuten lukuisia kertoja ennen viime vuottakin. Aineistolla tässä tarkoitetaan kouluruokamainoksia (joita sinnikkäästi vain julisteiksi tituleerataan). Sillä saadakseen subventoitua maitoa, koulut on velvoitettu roikottamaan ruokalan seinällä vuodesta toiseen erilaisia “kannustimia” maidon juonnin edistämiseksi. Koulumaitojulisteet ovat todennäköisesti saapuneet perille kaikkiin Suomen kouluihin, sillä maidon menekinedistämisyhdistys Maito ja Terveys ry on laittanut ne matkaan hyvissä ajoin mielessään tämä päivä, 28. syyskuuta eli kansainvälinen koulumaitopäivä.

Näitä julisteita on jokainen Suomen koululainen velvoitettu tuijottamaan elämässään ainakin yhdeksän vuoden ajan. Viitenä päivänä viikossa, kuukausi toisensa perään. Minä muistan Teemu Selänteen maitoviikset todennäköisesti vielä höperönä mummonakin.

unnamed
Kalsium voikin tehdä luille ja hampaille hyvää, maidon tarina onkin vähän monimutkaisempi. Maito ei myöskään luonnostaan ole D-vitamiinin lähde, vaan se lisätään siihen.

 

Maito ja Terveys ry muisti uutiskirjeessään markkinoida maitoa sanomalla:

“- Kannustan koululaisia juomaan lasillisen maitoa kouluaterialla. Maito tai piimä on osa lautasmallin mukaista koululounasta. Suosittelen rasvatonta maitoa, muistuttaa Maitolähettiläs Katja Mäkelä.”

Paitsi että kliinistä työtä tekevänä ravitsemusterapeuttina olen lukuisia kertoja alhaisten hemoglobiini- tai varastorauta-arvojen takia joutunut suosittelemaan nimenomaan päinvastaista. Niin aikuisille kuin lapsillekin. Nythän on nimittäin niin, että maidon kalsium ei pidä pääaterioiden raudasta. Se ei pääse imeytymään tehokkaasti, kun se yhdistetään kalsiumiin. (Sitä sen sijaan tehostaa C-vitamiini, jonka lähteitä aterialla kannattaa aina olla – salaattina tai hedelmäisenä tai marjaisana jälkiruokana.) Koulumaitoneuvo on saattanut olla oleellinen vuosina, kun kouluateria oli lähinnä laihaa ruisjauhovelliä, mutta tämän päivän maailmassa ajatus tuntuu lähinnä kummalliselta, kun tarkastellaan ravintoaineiden imeytymistä. Ennen, kun ruoasta oli pulaa, mikä tahansa ekstraenergian lähde oli hyvästä ravitsemukselle ja terveydelle. Mutta maailma muuttuu, eskoseni.  Elämme tänä päivänä täysin erilaisten ravitsemushaasteiden keskellä.

Eipä silti, globaaleja ruokailutottumuksia tarkasteltaessa koulumaito voi olla ihan perusteltu aterian lisä. Limppareiden luvatussa maassa USA:ssa tai niukkuudessa kärsivässä maassa koulumaito voi todella olla askel parempaan suuntaan. Tosin ravitsemuksellisesti ja ruokakulttuurillisesti se voisi olla muukin lisä.

Milloin maito sitten kannattaisi juoda tai syödä? Tai tarvitseeko sitä syödä ja juoda missään muodossa? Aiheeseen paneudutaan Ruokamysteerit-kirjassa usealta näkökantilta, mutta napakasti voisi sanoa, että jos maitoa haluaa jossain muodossa käyttää, olisi se itse asiassa fiksumpi olla aamu-, väli- tai iltapalalla. Lisäksi olisi ensisijaisesti hyvä valita hapanmaitotuotteita, joissa on mukana myös suolistolle hyvää tekeviä maitohappobakteereja, jotka myös tekevät maidosta helpommin imeytyvää.  Juustosiivut taitavat nekin ruokakulttuurissamme istua paremmin välipalatyyppisten aterioiden yhteyteen kuin pääaterioille.

Mutta, ei, maitoa ei tarvitse juoda, syödä tai nauttia missään muodossa, jos ei halua. Mutta se on pidemmän selostuksen paikka. Palaamme siihen viimeistään kirjan sivuilla. Maito ei kuitenkaan ole sellaista myrkkyä, miksi sitä välillä mustamaalataan. Itselleni maitokysymys on enemmän eettisyyteen ja ympäristöystävällisyyteen kuin terveyteen liittyvä.

Eipä voi myöskään olla miettimättä, miten yksi ruoka-aine saa näin paljon mainostilaa koululaisten arjessa. Hyvin moni lapsi juo paljon maitoa: litra päivässä ei ole monelle lapselle määrä eikä mikään. Minulle on tullut mielikuva, että sitä juodaan paljon, koska sen on ajateltu olevan aina terveellistä, olkoon määrät kuinka suuret hyvänsä.

Hampurilais- ja karkkimainoksia jaksetaan kyllä kritisoida, mutta kritiikki ei yllä koulumaidon markkinoinnin tasolle. Todennäköisesti puhtaasti siitä syystä, että se on ollut kuvioissa niin tolkuttoman pitkään, että sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Noin se nyt vaan menee.

Aiheesta lisää Image-lehden artikkelissa: http://www.image.fi/image-lehti/miksi-suomalaiset-juovat-maitoa-enemman-kuin-yksikaan-toinen-kansa


Parannusta ja pelkoa — terveysmarkkinoinnin hälytysmerkit

02. elokuun 2016 Yleinen 1 686

leenamari-rajattu-2-360x291Ruokamysteerit-kirjan teko on nöyryyttä opettava projekti. Sen lisäksi, että tajuan, miten vähän asioista tiedän tai miten vähän yleensä tiedetään, tajuan välillä myös, että olen ollut harhapoluilla. Tiedon hakeminen, sen luotettavuuden arviointi ja lähdekriittisyys ei olekaan ihan niin yksinkertaista, kun tarkastelussa oleva aihealue ei olekaan täysin tuttu. Tämän huomasin, kun aloin perehtyä geenimuunneltuun ruokaan. Harva aihe on niin lobattu ja tunteikkaalla retoriikalla kuorrutettu.

Tämän kirjoituksen aihe ei kuitenkaan ole geenimuunneltu ruoka, vaan tästä selvitysretkestä syntyneet ajatukset siitä, miten välttää pahimmat sudenkuopat tieteellisen ja luotettavan tiedon poluilla. Koska en ole tutkija enkä edes toimittaja, toivon, että lukijat täydentävät tai tarkentavat apunani tätä listaa hyvässä Ruokamysteerit hengessä.

Otsikoin jutun ilmaisulla “terveysmarkkinoinnin hälytysmerkit”, mutta tulen ottamaan esimerkit ravitsemuspuolelta. Olen huomannut, että nämä samat seikat pätevät myös yleisesti terveysaiheisiin, oli kyse rokotuksista, lääkkeistä tai kemikaalialtistuksista. Tai geenimuunnellusta ruoasta. Lue lisää ➞


Grillissä tirisee

23. kesäkuun 2016 Yleinen 1
Grillissä tirisee

Viime viikkoina on taas kohuttu siitä, että ravitsemussuositukset ja iso paha ruokateollisuus pilaa kansalaisten terveyden. Todellisuudessa terveyden pilaamiseen tarvitaan aika paljon muitakin tekijöitä ja kuluttajien aktiivisia päätöksiä kauppareissuilla. Meillä on vähäosaisuutta, mutta Suomessa ei ole ruoka-aavikoita ja tähän aikaan vuodesta marjat, hedelmät ja kasvikset ovat varsin edullisia.

Myönnettäköön, että hyvien valintojen tekemistä ei auta, että kesän suurimman juhlan ruokamarkkinointi on sitä, mitä se tällä hetkellä on. Totta kai se ohjaa ajattelua siihen, mitä kannattaa ostaa ja mitä juhannuksena kokkailtaisiin. Mitä muutkin.

Tässä tämän viikon ruokamainoksia ja muutama kommentti kuhunkin. Ajatuksena on poihtia, edustaako mainokset mitenkään vaikkapa parjattujen ravitsemussuositusten linjaa. (Joka siis on syynä terveysongelmiin yhdessä ruokateollisuuden kanssa — sanovat eräät.) Ruokavalion perusta on kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa. Lihaa hyvinkin maltillisesti. Täysjyväistä sopivasti. Kalaa useita kertoja viikossa (ympäristöystävällistä kalaa siis). Hyviä rasvoja. Herkullista ja monipuolista, ilolla syöden.

Lidl

 

13523912_10154387235669739_456327038_o

Jee, kirsikoita ja paprikaa! Sitten onkin tarjolla erilaiisa lihoja, suolaista fetaa ja sokerista mehua sekä tietysti olutta.

Stockmann

 

13517855_10154387235759739_1252459440_o

Fiinimpää lihaa, fiinimpää makkaraa, kaloja (joiden joukossa muun muassa ympäristön kannalta pulmallisia jättikatkarapuja), uusia perunoita, leipää, juustoa, jäätelöä, mehua ja hedelmä- vihannesosaston antimista mansikat, persikat ja tomaatit.

Prisma

13493706_10154387235584739_766457736_o

Ei Prisman mainoksessakaan riehuta kasvisosuuden kanssa. Kesäsipulia, vesimelonia, ja jos oikein yrittää, kai ne uudet perunat voi laskea kauden hevi-tuotteisiin, vaikkei niitä siihen puoleen lasketa, jos mietitään ravitsemusoppeja. Sitten oiskin taas lihaa, makkaraa, vähän kalaa, pullaa (perinteinen juhannusherkku?), limpparia, lonkkua ja sipsiä.

Citymarket

 

13467798_10154387240564739_1997720281_o

Ylläri, fileetä ja makkaraa. Pisteet tietysti edullisista tomaateista, mutta ne onkin tämän sivun ainut kasvis. Janon sammuttamisesta pyritään huolehtimaan virvoitusjuomien, pullovesien ja kaffen avulla. Ei nyt mitenkään erikoinen listaus, eikä erityisen houkuttelevakaan.

Juhlat on vaan juhlia?

Tiedän, että joku nyt älähtää, että niin, mutta se on juhla ja ei silloin tarvitse miettiä, mitä syö. Ei tarvitsekaan, mutta kyllä se ruoka-ajatteluamme ja -kulttuuriamme kuvaa, jos pyhien ruokalista koostuu pääasiassa sikamaisesta määrästä lihaa, pekonia, vähän ehkä kalaa ja halpaa olutta ja limpparia. Kasvikset voi asetella somasti grillivadin ympärille koristamaan annosta.

Monille juhannus starttaa grillikauden. Jokainen valitkoon, mitä haluaa juhannuksen grilliin paistumaan, mutta tietoinen kannattaa kuitenkin olla siitä, mihin rahansa laittaa. Vähän kapinahenkeä, että se iso paha ruokateollisuus ei pääse ohjaamaan sitä, mitä suuhun laitamme.

Grillikausi olkoon pitkä ja herkullinen! Lihojen ja kalojen kanssa kannattaa muista myös raikkaat ja kevyet tarjottavat, kuten kasvisvartaat, folionyytit ja herkulliset salaatit, joita voi lapioida vaikka alkupalana, kun odottelee grillissä paistuvien ruokien kypsymistä. Terveys ja ympäristö kiittää.

Hyvää juhannusta kaikille!

LeenajaMari21 pieni
Ruokamysteerien tuomio: Toivottavasti nämä mainokset eivät edusta kuluttajien todellisia juhannusherkkuja. On sen verran tylsää settiä. Tarjolla olisi paljon hyviä herkkuja, jotka eivät näissä mainoksissa juuri komeile. Kaupasta matkaan paprikoita, kesäsipuleita, varhaiskaalia, porkkanoita, tomaatteja, aprikooseja, nektariineja ja persikoita sekä tietysti mansikoita. Vihannekset ja marjat saa kotimaisena tähän vuodenaikaan. Grillatut persikat vaniljajäätelön kanssa voisi hyvinkin olla tämän juhannuksen juttu!

 


Pureeko pH-dieetti?

27. huhtikuun 2016 Yleinen 0

pH-dieetillä lähtee verestä loiset ja elämänvoima virtaa jälleen suonissasi. Eräs pH-dieettiä mainostava taho kertoo, että tällä ruokavaliolla pystyy kiinteytymään ja tervehtymään — edullisesti ja muutamassa viikossa tietysti.

Näin voidaan tiivistää pH-dieetin terveysvaikutukset. Tietysti on myös paljon muita väitteitä: pH-epätasapainon säätelyllä voidaan parantaa ali- ja ylipaino, väsymys, nivelongelmat ja villeimmissä fantasioissa, syöpä.

Professori Juhani Knuuti oli reippaana miehenä osallistunut pH-asiantuntijan luennolle ja tehnyt mielenkiintoisia havaintoja. Kuten sen, että ihmisille voi myydä ihan mitä vain pseudo- eli valetieteellistä.

pH-dieettiä on kommentoitu, että koska siinä suositaan paljon kasviksia, niin tästä innostuminenhan on vain hyvä asia! Tiedenörttiä kuitenkin häiritsee se, että teoria tuntuu olevan pääosin pielessä.

Sillä, rakkaat kanssaihmiset, meillä on tehokkaat pH:n säätelyjärjetelmät ihan omasta takaa. Emme tarvitse kalliita droppeja, kursseja, saati verianalyysejä, siihen, että elimistömme happo-emästasapainotila on kunnossa. Se myönnettäköön, että kasvisvoittoisesta ruokavaliosta ei ole haittaa.

Miten sitä pH:ta sitten tasataan kehossa?

Elimistön veren pH on noin 7,4 (laskimoveren hieman suurempi ja valtimoveren hieman pienempi). Veren pH kuvastaa vetyionien negatiivisena algoritmina, sillä vetyionien määrä on elimistössä on hyvin pieni. pH:n säätely on siis tarkkaa puuhaa. pH:n on pysyttävä tarkasti näissä lukemissa, sillä tässä tilassa entsyymit toimivat, kuten niiden pitää.

Elimistön vetyionit ovat peräisin soluissa syntyvästä hiilidioksidista (CO2) muodostuvasta hiilihaposta (H2CO3) ja epäorgaanisista hapoista, joita syntyy joka puolella elimistöä soluissa aineenvaihdunnan lopputuotteena. Vetyionit eivät pääse kerääntymään elimistöön, sillä niiiden tärkeä “alkulähde”,  hiilidioksidi, poistuu tehokkaasti keuhkojen kautta hengitysilmaan. Hiilidioksidi on haihtuva happo.

Oppi 1: Keuhkot osallistuvat pH:n säätelyyn.

Elimistössä syntyy myös haihtumattomia happoja. Näiden neutralointi tapahtuu puoliksi ruoasta saatavien emästen (sitoutuvat happoihin) avulla, loput eritetään munuaisten kautta. Emäksiä saadaan eniten kasvisruoasta. Liekö tässä selitys sille, että pH-dieetin ruokavalion rooli on niin korostunut?

Oppi 2: Munuaiset sekä ruoasta saatavat emäkset osallistuvat pH:n säätelyyn. 

Veren pH ei kuitenkaan ole pelkkää ionien tasapainoilua, vaan veressä on puskureita, useimmiten heikkoja happoja, jotka pitävät huolta, että pH ei pääse äkillisesti muuttumaan. Tehokkain puskurijärjestelmä on hiilihappo-bikarbonaattijärjestelmä, jossa tarvittava bikarbonaatti muodostuu munuaisissa.

Oppi 3: Erilaiset puskurijärjestelmät osallistuvat pH:n säätelyyn välillisesti. 

Lopputulema on, että keuhkot, munuaiset sekä veri ja verenkiertoelimistö sekä näissä tapahtuvat reaktiot pitävät huolen siitä, että elimistön herkkä pH-tasapaino pysyy kunnossa. Ruokavalion rooli on toki olemassa: siitä saadaan emäksiä, jotka neutraloivat haihtumattomia happoja. Hyvä on kuitenkin huomioida, että emäksiä voi olla ylimäärin, ja silloin käy, kuten ylimääräisille aineenvaihdunnan tuotteille monesti: ne eritetään munuaisten kautta virtsaan.

On todellisia sairauksia, joissa happo-emästasapainoa seurataan ja siihen pyritään vaikuttamaan. Itselleni tulee omasta elämästäni mieleen munuaistautia sairastavat, eli henkilöt, joilla eräs keskeisimmistä pH-tasapainon säätelyyn osallistuvista elimistä ei toimi kuten pitäisi.

Vaan mitä myydään ihmisille?

Professori Knuutin vierailemalla luennolla todella tehtiin myös verianalyysejä. Blogin hauskin osuus on, kun luennoitsija kertoo analysoivansa lasille tarttuneita hiukkasia veren epäpuhtauksiksi. Tai tämä olisi hauskaa, ellei niin moni pistäisi rahojaan tämän perusteettoman liiketoiminnan tukemiseen hyvässä uskossa, että saa tärkeää tietoa terveydestään.

Tarkastelin erään luontaistuotteen tuoteselostetta. Emäksisen tuotteen kerrotaan auttavan elimistön pH:n säätelyyn. Tuote sisältää mm. kalsiumkarbonaattia, jota käytetään esimerkiksi kalkkilisinä ja toisaalta… Wikipedian mukaan myös sanomalehtipaperissa. Jään odottamaan, milloin tästä(kin turhasta uutisesta) saadaan kohu aikaiseksi.

Toinen ainesosa, natriumbikarbonaatti, on kalsiumkarbonaattiakin tutumpi. Kyseessähän on tuttu ja turvallinen ruokasooda. Bikarbonaattia elimistö osaa muodostaa itsekin munuaisissa, joten välttämätön lisä se ei ole.Natriumia taas saadaan turhan paljon ruokavaliosta.

Eipä silti, en yhtään ihmettele, että ihmiset a) uskovat näitä juttuja b) lähtevät niihin mukaan, sillä kokeilepa etsiä asiatietoa pH-tasapainon säätelystä netistä — ei ole ihan helppoa! Olen törmännyt samaan ilmiöön esimerkiksi D-vitamiinin kohdalla. Kaikkivoipaisen Google-nettitohtorin mukaan ei olekaan sellaista tautia, jota D-vitamiini, tai tämän hetken hakujen mukaan, pH-dieetti, ei poistaisi.

Olen muuten usein miettinyt, että miksi ihmiset eivät vaan lue fysiologiaa ja biokemiaa, jos nämä seikat niin paljon kiinnostavat. Perusopukset löytyvät jokaisesta kirjastosta ja netissäkin taitaa olla ainakin englanniksi hyvää perustieto. Tässäpä lukuvinkki vapun viettoon!

LeenajaMari17
Ruokamysteerien tuomio: Ohoh! Kylläpä pH-dieettiä myydään ihmelääkkeenä kaikkeen! Todellisuudessa elimistössä on omat tarkat säätelykeinot pH:n pitämiseen oikealla tasolla. Eipä silti, pH-dieetissä suositaan kasviksia ja niiden syönti kannattaa kyllä!

 

Juhani Knuutin erinomainen katsaus pH-luennon kokemuksista täällä:

Onnellinen pH?

Yksi harvoista asiatietoa sisältävistä sivustoista löytyy täältä: http://www.webmd.com/diet/a-z/alkaline-diets

Fysiologian kertauskirjana toimi kirjahyllystä poimittu Haug et al. 1999. Ihmisen fysiologia. WSOY. Porvoo.

***

Ruokamysteerit tulee käsittelemään myös terveyteen ja ravitsemukseen liittyviä uutisia ja ilmiötä. Toiveenamme on, että näistä aiheista pystyisimme keskustelemaan järjen ja tieteen, ei tunteen, tasolla. Paitsi kun puhutaan, että jokin ruoka on hyvää. Silloin saa hehkuttaa ja ilakoida, minkä sielu sietää.

Kokemuksia saa toki jakaa, mutta niiden alleviivaaminen absoluuttisena totuutena ei kuulu tämän sivuston hyviin tapoihin.