Lihattomasta lokakuusta Maidottomaan marraskuuhun?

31. lokakuun 2016 Vinkit 3

Project Mama -blogin Katja kirjoitti taannoin, että Lihaton lokakuu on hänelle liian helppo haaste, koska hän ei juurikaan lihaa käytä. Sen sijaan maitotuotteista luopuminen olisi paljon vaikeampaa, kun maailmassa on ihania juustoja ja tuttu kahvimaitokin tulee lehmästä. Katja kyseli ja myös sai blogissaan runsaasti vinkkejä maitotuotteiden karsimiseen.

Tämä ajatus alkoi heti rimmata päässäni Maidottomana marraskuuna. Itse olen treenannut maitotuotteiden vähentämistä jo pidempää, joten maitotuotteiden välttely kokonaan kuukauden ajan, ainakaan kotona, ei tunnu vaikealta. Kahviloissa ja ravintoloissa maidottomuus on vielä vähän hankalaa.

Nykyisin maitotuotteita korvaavia, erilaisia kasvipohjaisia valmisteita on myynnissä hyvä valikoima tavallisessa ruokakaupassa, mutta tietysti pitää etsiä omat suosikit. Jos ensimmäinen kasvipohjainen jogurtinkorvike ei maistu, kannattaa testata toista.

Tässä minun vinkkejäni:

Jogurtit, maidot, rahkat, kermat, jäätelöt ym.

Vegaaniset omenamuffinit voi höystää kaurapohjaisella vaniljakastikkeella. Nam, ite tein!
Vegaaniset omenamuffinit voi höystää kaurapohjaisella vaniljakastikkeella. Nam, ite tein!

Suosikkejani ovat tällä hetkellä Plantin jogurtit ja Yosalta erityisesti kookos-lime sekä Greek Style (Yosa on suomalainen yritys ja myös Plantin tuotteet valmistetaan Suomessa). Maustamatonta soijajogurttia käytän myös leivonnassa ja ruoanlaitossa.
Myös Plantin soijajuoma on sekä lapseni ruokajuoma että puuron ainesosa, toisinaan ostan kauramaitoa leivontaa varten. Plantin juomia saa 0,75 litran pakkauksessa, joka on käyttööni sopiva. Jos juon kahvia kotona (tätä tapahtuu nykyisin harvoin), yleensä lämmitän kahvisoijajuoman mikrossa.
Ruoanlaittoon on tarjolla erilaisia maustamattomia ja maustettuja kaura- ja soijapohjaisia valmisteita kermaa korvaamaan. Myös maidottomat vaniljakastikkeet ja vastaavat ovat oikein kelpo tuotteita.
Yosan Kaurafraiche (myös Oatlylla on vastaava) on hieno tuote kokkailuun: tein esimerkiksi hapankaalipiirakkaa, jossa käytin kaurafraichea smetanan tilalla, ja tuli hyvää.
Jäätelöaltaasta löytyy monia vegaanisia vaihtoehtoja. Pidän myös maidottomista sorbeteista.

Leivänpäällysteet: rasva ja juusto

Margariinihyllyllä on tarjolla vaihtoehtoja, joissa ei ole eläinperäisiä tuotteita (ainakin Sininen Keiju ja Flora Laktoositon ).
Vegaanijuustot eivät itselleni oikein maistu, eivätkä ne ole kovin terveellisiäkään. Leivälle otan mieluummin päällysteeksi erilaisia tahnoja, kuten hummusta. Monen mielestä Lidlin hummus on hyvä hinta-laatu -suhteeltaan.Yksi kokkauselämäni kehityskohde onkin se, että saisin omiin rutiineihini erilaisten leivänpäällysmössöjen tekemisen. Viikonloppuna tein punajuuritahnaa.
Kaupan vegehyllyissä on myös muita leivänpäällyksiksi sopivia levitteitä, vähän niin kuin tuorejuustoja, ja tietysti voi vilkaista myös pestojen tyyppisiä valmistahnoja, joissa ei ole juustoja tai muita eläinperäisiä tuotteita.

Eli siis leivänpäällysjuustoa ei välttämättä mielestäni kannata korvata juustonkorvikkeella, vaan kehitellä leivän päälle jotain aivan muuta. Jalotofun kylmäsavutofu maistuu sekä minulle että lapselle, ja se toimii leivänkin päällä sellaisenaan. Välillä avaan esimerkiksi Järkisärki-purkin nimenomaan leivänpäällyskäyttöön. Kalaa siis syön, mutta valikoiden sellaiset, jotka koen ekologisiksi.

Ruoanvalmistusjuusto ja voi

Kirjoittajatoverini Putkonen vinkkasi minulle oluthiivahiutaleiden käytön juuston korvikkeena. Oluthiivahiutaleita saa esimerkiksi ekokaupoista, ja ne ovat yllättävän hyviä ruoanlaitossa. Lisäilen hiutaleita esimerkiksi pastaruokiin ja piirakoihin juustoraasteen tilalla, ja ne toimivat siis vaikkapa makaronilaatikossa. Toisinaan ripottelen niitä myös leivän päälle. Oluthiivahiutaleet ovat myös ravitsemuksellisesti hyvä tuote. Googlaamalla löytää lisätietoja ja käyttövinkkejä

Voin korvaaminen tietyissä ruoanlaittojutuissa on mielestäni aika hankalaa. Niinpä ne ruoat, joissa mielestäni pitäisi käyttää voita, ovat jääneet harvoihin hetkiin. Margariini tai öljy ei aina riitä voin korvaajaksi.

Miksi maitotuotteita pitäisi sitten vähentää? Putkonen kirjoitti äskettäin aihetta sivuten ja totesi, että erityisesti eettisistä ja ekologista syistä. Aiheeseen sukelletaan tietysti syvemmin kirjamme sivuilla ja varmasti myös täällä blogissa.


Ympäristödialogeja-keskustelussa pohdittiin, voiko lihaa syödä eettisesti ja ekologisesti?

21. lokakuun 2016 Liha 7

Keskiviikkona olin vetämässä Ympäristötiedon fooruminen lihakeskustelun, jossa olivat mukana  SOK:n lihasta vastaava valikoimapäällikö Sari Miettunen, WWF:n suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa ja tutkijatohtori Tampereen yliopistosta Markus Vinnari. Etukäteen tietysti vähän jännitin, miten hyvin keskustelu sujuu ja mihin kaikkialle aihe rönsyilee, mutta hyvinhän se sujui. Iso kiitos siitä kuuluu tietysti fiksuille keskustelijoille ja aktiiviselle yleisölle.

Nesslingin säätiön sivuilta voi lukea blogitekstin illasta, ja Twitteristä löytyy keskustelua tunnisteella #ydialogeja.

Keskustelun yksi taustatekijä oli WWF:n lihaopas, jonka Suomi-versio julkaistaan ensi vuoden alussa. Ruotsissa lihaopas on jo tehty, ja siinä kehotetaan kohtuullisiin lihavalintoihin, jos lihaa ylipäätään syö. Kuten kuvasta näkyy, myös kasviproteiinit mainitaan.

16-2475-kottguiden-mini_160705_1200px

 

Lihan kohdalla nykyisin toistetaan usein “Vähemmän mutta parempaa” -kehotusta. Varsinaisen keskustelun jälkeen pohdimme, ymmärtävätkö kaikki kuluttajat tämän viestin oikein. Sen nimittäin voi käsittää myös niin, että jos jättää lihapulla-annoksen arkipäivänä pois, voi viikonloppuna vetäistä kunnon naudanpihvin. Tämä ei tietenkään ole se ekologisin teko. Lihan kohdallahan kannattaisi suosia niitä ruhonosia tai elimiä, jotta mielletään huonommiksi ja joiden kulutus ihmisravinnoksi on vähäistä, kuten kieltä, maksaa ja sydäntä.

Keskustelussa todettiin, että lihan korvaaminen juustolla ei ole ratkaisu eläintuotannon eettisiin ja ekologisiin ongelmiin. Siksi on hienoa, että nyt on tarjolla yhä enemmän helposti kokattavia kasviproteiinivalmisteita.

Keskustelussa puhuttiin paljon eettisyydestä, ja keskustelijoiden näkemykset siitä, mikä on eettistä lihaa, olivat vaihtelevia. Itse kerroin, että viimeisimmät lihaostokseni (jotka ovat olleet todella harvinaisia) ovat olleet suomalaista hevosta. Se on siis lihaa, jonka koen edes jollain tavalla eettiseksi valinnaksi (mitenkään välttämätöntä hevosenlihankaan osto ei tietysti ole). Tämän lisäksi syönyt joskus muutakin lihaa, esimerkiksi tilanteissa, joissa lihaviipale olisi muuten päätynyt biojätteeksi.

Muutama henkilö kysyi, milloin Ruokamysteerit-kirja ilmestyy. Kerrottakoon siis, että kirja pitäisi olla käsissämme vuodenvaihteen tienoilla. Parhaillaan ahkeroimme kirjan muokkausten parissa.